Juuan puhtaus- ja ruokapalvelut: ”Meillä on halu tehdä asioita eri tavalla”
Lähiruokaa, minimaalinen ruokahävikki ja ympäristöystävällisiä puhdistusaineita. Niistä koostuu Juuan kunnan puhtaus- ja ruokapalveluiden ilmastotyö.
”Meillä ilmastotyötä on kehitetty viime vuosien aikana pitkäjänteisesti”, kertoo Juuan kunnan puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Satu Hyvärinen. Hyvärinen on työskennellyt Juuan kunnassa seitsemän vuotta, joiden aikana on tapahtunut paljon muutoksia sekä ruoka- että puhtauspuolella. Hävikin vähentäminen sekä lähiruoan osuuden lisääminen ovat näistä kenties tärkeimpiä. Ilmastoasioiden huomioiminen on edellyttänyt vahvaa suunnittelua ja yhteistyötä, mutta työllä on myös saatu merkittäviä tuloksia.
Pieni hävikki ja paljon lähellä tuotettua
Ruokahävikin määrän vähentämisessä Juuassa on onnistuttu poikkeuksellisen hyvin. Lautashävikki syöjää kohti on nykyisin 2–3 grammaa päivässä, kun se aiemmin oli noin 50 grammaa. Tämän mahdollistavat nopea reagointi ruokailijoiden määrän muutoksiin sekä hyvä ruokalistasuunnittelu. Ruokaa tehdään päivän aikana useammassa erässä ja vielä samana aamuna ehditään tekemään muutoksia valmistettavan ruoan määrään poissaolot huomioiden. Lisäksi ruokalistalta vaihdetaan pois ruoat, joilla ei totutteluvaiheen jälkeen näytä olevan menekkiä. Ruokalista pyörii 6 viikkoa ja mukana on myös toiveruokapäivä, jota varten lapset ja nuoret listaavat lempiruokiaan.
Ruokahävikin vähentämisen lisäksi lähiruoka on oleellinen osa Juuan kunnan puhtaus- ja ruokapalveluiden ilmastotyötä. Suurin osa ostettavista raaka-aineista tulee lähialueilta. ”Liha Pohjois-Savosta, marjat ja juurekset Enosta, leipä Nurmeksesta” Hyvärinen luettelee.” Lähiruoan osuus Juuassa on noin 60 % ja lähiruoaksi Hyvärinen määrittelee Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella tuotetut raaka-aineet. ”Lähiruoan osuutta on kasvatettu meillä koko ajan. Etuna on lyhyempi kuljetusmatka ja samalla lyhyempi aika säilytyksessä”, Hyvärinen toteaa.
Ruokaa lähestytään Juuan kunnan ruokapalveluissa vahvasti ruokakasvatuksen näkökulmasta ja uusien makujen kokeileminen, terveellisyys sekä kasvisruoka ovat tässä keskeisiä elementtejä. Kasvisruokaa Juuassa on tarjolla joka päivä ja sen menekkiä on saatu kasvatettua antamalla ruokailijoille tietoa raaka-aineista. Kun lapset näkevät quornia, tofua tai mifua esillä linjastossa ja pääsevät tutustumaan niihin, on kasvisruoan maistamiselle matalampi kynnys. Esimerkiksi monet mifua, tofua ja quornia sisältävät kasvisruoat kuten kasvislasagne ovat nousseet suosikeiksi.
Ruoan lisäksi ympäristöasiat on huomioitu myös puhdistuspuolella, jossa puhdistusaineeksi valitaan pääasiassa ympäristömerkin alainen tuote. Yksittäisten tuotteiden kohdalla se ei ole mahdollista, mutta peruskäytössä olevista tuotteista Hyvärinen on onnistunut löytämään aina ympäristöystävällisen vaihtoehdon.
Joustavuudella ja yhteistyöllä eteenpäin
Hyvärinen korostaa yhteistyön merkitystä ja sanoo olevansa varma, että jokaisessa kunnassa on mahdollisuus saavuttaa sama kuin Juuassa. Ilmastotyö vaatii ennen kaikkea halua tehdä asioita eri tavalla sekä yhdessä miettimistä ja kehittämistä. ”Meillä on hyvä työporukka ja istumme saman pöydän ääressä pohtimassa näitä asioita.” Hyvärinen kertoo, että uusien toimintatapojen ideointi on palkitsevaa ja aina riittää kehitettävää. Seuraavaksi olisikin tarkoitus saada koulujen lisäksi kunnan varhaiskasvatukseen kasvisruoka tarjolle joka päivä nykyisen yhden päivän käytännön sijaan.
