Maatalouden ilmastotyö tuottajan näkökulmasta

Maatalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyy monia hankalia kysymyksiä. Ruoantuotanto on välttämätöntä, mutta samalla tulisi löytää ilmaston kannalta kestävämpiä tapoja harjoittaa maataloutta.

Vuonna 2023 maatalouden päästöt muodostivat 23 % kaikista Suomen päästöistä. Alueelliset erot ovat suuria ja maatalousvaltaisten kuntien päästöissä elinkeinorakenteen vaikutus näkyy selvästi. Pohjois-Karjalassa maatalouden päästöjen osuus oli vuonna 2023 noin 28 % ja Uudellamaalla noin 4 %. [1]

Maatalouden päästöjä tarkasteltaessa onkin syytä muistaa, että alueilla ruokaa tuotetaan koko maan tarpeisiin ja maatalous on tärkeä osa alueiden elinvoimaisuutta. Myös sillä, millaisia päivittäisiä valintoja kuluttajat kaupassa tekevät on merkitystä.

Ilmastokestävän maatalouden sijasta olisikin usein mielekkäämpää puhua ilmastokestävän ruokajärjestelmän edistämisestä. Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu ruoan tuotannosta, kulutuksesta ja jakelusta. Kaikkia kolmea osa-aluetta tulee kehittää, jotta ruokaan liittyviä ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä.

Tässä jutussa tuodaan esille yhden ruokajärjestelmän osan – ruoantuotannon – näkökulmaa ilmastotyöhön.

Maatalouden ilmastoratkaisut

Maataloudessa ilmastopäästöjä aiheutuu pääasiassa eläinten ruoansulatuksesta, maaperästä, lannankäsittelystä sekä epäorgaanisten lannoitteiden käytöstä. Maataloudessa on jo käytössä erilaisia ilmastoratkaisuja ja tiloilla tehdään paljon päästöjen vähentämiseksi. Pohjois-Karjalassa maataloustuotanto on edelleen vahvaa monessa kunnassa ja samalla ilmastotyö tiloilla on edistynyt. Esimerkiksi maidontuotannossa lämmöntalteenotto maidosta on yleistynyt suurilla tiloilla ja meijereillä on omia vastuullisuusohjelmiaan.

”Tuottajat myös haluavat pitää mahdollisimman hyvää huolta pelloistaan ja eläimistään”, muistuttaa Mitro Tuononen. Tuonosella on Juuassa 20 lehmän lypsykarjatila ja hän viljelee ohraa, kauraa sekä rehunurmea. Ilmastoasioiden huomioiminen on normaali osa tilan toimintaa. Kun ympäristöstä pitää huolen, saa myös parhaan vastineen työlleen, Tuononen toteaa.

”Kun vihertää, on hyvä”

29-vuotias Tuononen kertoo, että hänen tilallaan ilmastotyö koostuu useista erilaisista teoista. Kierrätyksen osalta paalimuovien ja säkkien keräys on ollut arkipäivää jo vuosia. Paikallisella meijerillä on oma vastuullisuusohjelmansa, jossa Tuonosen tila on myös mukana. Traktorin ajoreitit suunnitellaan siten, että turhaa ajoa ei tule ja navetassa käytettävä vesi esilämmitetään energiatehokkaasti maalämmöllä. Epäorgaanisia lannoitteita tilalla ei juurikaan käytetä.

Merkittävä rooli tilan ilmastokestävissä käytännöissä on maanmuokkauksen viivyttäminen tai välttäminen. Keväällä peltoa ei nykyisin käännetä ennen kuin se on välttämätöntä, jolloin edellisen vuoden nurmi säilyy kauemmin, ja päästöjä vapautuu vähemmän. Lisäksi hiilensidontaa edistetään kerääjäkasvien käytöllä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viljeltävän pääkasvin lisäksi peltoon kylvetään toista kasvia, joka jää kasvamaan sadonkorjuun jälkeen. Samalla monilajisuus kuohkeuttaa maaperää. Tuonosen mukaan vihreys onkin aina merkki siitä, että hiilensidontaa tapahtuu.

Laiduntaminen voi olla monimuotoisuusteko

Tuonosen lehmät viettävät kesät ulkona laitumella. Tuononen selittää laiduntamisella olevan hyötyjä ilmastolle ja luonnolle. Rehua ei tarvitse korjata koneellisesti, mikä vähentää päästöjä ja samalla laiduntaminen lisää maatalousluonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi laiduntavien eläinten lanta on tärkeää maaperän pieneliöstölle.

Luonnon monimuotoisuutta tilalla edistävät myös monimuotoisuuspellot, joilla myös riistaeläinten toivotaan ruokailevan. Suunnitteilla on lisäksi kosteikko, joka osaltaan lisää monimuotoisuutta. Myös uusien kasvien viljeleminen kiinnostaisi ja esimerkiksi härkäpavun viljely olisi Tuonosesta mielenkiintoinen kokeilu.

Ilmastotyön Tuononen tiivistää omasta näkökulmastaan siten, että tuottajat arvostavat peltojaan ja eläimiään ja haluavat siten myös järjestelmällisesti edistää sekä luonnon että eläinten hyvinvointia. Tämä luo kannustimen myös ilmastotyölle.   

[1] Syke 2025