Terveydelle vaarallista jättiputkea torjuttiin Nurmeksessa

Saga-puutarhan Satu Silvast toteutti kesällä -25 Nurmeksen kaupungille jättiputken torjuntaurakan. Jättiputkea poistettiin kaupungin mailta osana kaupungin ilmastotyötä.

Kokonaisuudessaan jättiputken torjuntaa tehtiin noin kymmenessä eri kohteessa. Haitallisista vieraslajeista pyritään eroon, sillä ne valtaavat tilaa kotoperäisiltä kasveilta ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Nurmeksessa jättiputken torjunta tehtiin pääosin mekaanisesti, sillä kasvinsuojeluaineiden käyttöön torjunnassa liittyy haittoja muulle alueen eliöstölle, kasveille sekä pohjavedelle.

Terveydelle vaarallisen jättiputken torjunta ei ole aivan helppoa, sillä kasvin lähellä tulee olla pukeutuneena kosteudenkestäviin vaatteisiin sekä silmät ja kasvot suojattuna. Mikäli jättiputken erittämää nestettä päätyy iholle, seurauksena voi auringonvalossa olla kivulias palovamma. Jättiputki on myös nimensä mukaisesti iso. Satu kertoo, että kasvi voi kasvaa yli kolmemetriseksi, jolloin torjuntaa tehdessä ollaan tiheällä kasvupaikalla täysin kasvien ympäröimänä.

”Jokainen kasvi ja siemen, jonka saa pois luonnosta, on kotiinpäin”

Mitä sitten omalla pihalla ja puutarhassa tulisi huomioida vieraslajien näkökulmasta? Satu toteaa, että jokaisen tulisi ainakin estää haitallisten vieraslajien leviäminen. Kasvin voi kitkeä pois tai peittää sen jopa useamman vuoden ajaksi, kunnes kasvi kuihtuu pois. Vähimmillään haitallisista vieraslajeista tulisi poistaa siementäjäkukinnot. Tämä onnistuu katkaisemalla kasvi kukinnon alapuolelta, minkä jälkeen kukinnot tulee kerätä tiiviisti suljettuun ja mielellään kaksinkertaiseen pussiin. Pussin voi viedä sekajäteastiaan, sillä pieniä määriä kasvijätettä on luvallista laittaa polttokelpoiseen jätteeseen.

Lisäohjeena Satu huomauttaa, että oikeastaan omasta pihasta ei saisi levitä mitään lajeja muiden pihoille tai ympäröivään luontoon. Tämä koskee kaikkia pihapiirissä olevia kasveja, sillä ilmastonmuutoksen vuoksi myös nykyisellään harmittomiksi mielletyistä, lämpimiin olosuhteisiin hyvin sopeutuneista kasveista voi tulla ongelma. Esimerkiksi Ruotsissa tietyt maanpeitekasvit kuten pikkutalvio ovat vallanneet jo laajoja metsäalueita ja muodostuneet ongelmaksi, ja samaa on nähtävissä Suomessakin. ”Onneksi ihmisillä on nykyisin enemmän tietoa ja tähän asiaan on viime vuosina herätty uudelleen”, Satu summaa.

Lisätietoa vieraslajeista löytyy osoitteesta www.vieraslajit.fi